sunnuntai 22. marraskuuta 2015

No panic

En oikein tiedä miten kommentoisin viiikonlopun tapahtumia Brysselissä. Aseistetut sotilaat ilmestyivät katukuvaan tärkeiden rakennusten edustalle jo tämän vuoden alussa Charlie Hebdo -terrori-iskun jälkeen, mutta nyt viikonloppuna sotilaat olivat levittäytyneet joka puolelle. Perjantaina aseistettuja sotilaita oli sankoin joukoin partioimassa oman asuinalueemme kaduilla Brysselin keskustassa. Lähimetroasemallamme sotilaita oli niin metrolaiturilla kuin ulkona aseman uloskäynnin edustalla ja vilkkaalla ostoskadulla huomasin sotilaiden partioivan Hennes&Mauritz -liikkeenkin edustalla. Ihmsiä oli tavallista vähemmän liikkeellä ja yleensä täydessä H&M:ssa sai asioida rauhassa. Nopeasti sieltä tekikin mieli poistua ja tunnelma oli erikoinen koko kaupungissa.

Lauantaina talomme edustalla olevalle aukiolle oli tullut sotilaiden lisäksi panssariajoneuvoja, koko metroliikenne oli pysäytetty ja toreja, markkinoita ja tapahtumia peruttu, kuten uutisista on voinut lukea. Suomalaisetkin uutissivustot näyttivät noteeranneen Brysselin tapahtumat hyvinkin laajalti. Iltapäivälehtien luonnehdinta sotatannerta muistuttavasta Brysselistä tuntui kuitenkin liioitellulta, samoin kuin melkeinpä koko tilanne. Varmasti viranomaisilla on täysi syy toimenpiteille, eikä niitä turhan takia ole laitettu toteen. Tuntuu kuitenkin kummalliselta, että mitään tämän kaltaista ei aikaisemmin ole ollut tarve tehdä. Samat terroristithan täällä suunnitelmineen ovat olleet koko ajan ja Molenbeekin lähiön tilanne ollut tiedossa.

Jotkut uskovat, että Brysselin terroriuhka ja sen aiheuttamat toimenpiteet ovat vain tarkoituksella toteutettu median ja ihmisten huomion pois siirtäminen Pariisista ja terrorismin ehkäisyyn liittyvistä ongelmista ja että sama uhka on ollut koko ajan Brysselissä olemassa. Se viikonlopun aikana tuli huomattua minkälainen voima uutisoinnilla ja median kerronnalla on vaikuttaa ihmisten mielikuviin. Eräiden sukulaisten on tarkoitus ensi viikolla tulla Suomesta käsin käymään luonamme täällä Brysselissä. Uutisoinnin takia he kuitenkin tuntevat olonsa sen verran pelokkaaksi, että harkitsevat lentojensa peruuttamista. Itse en edelleenkään osaa olla mitenkään hallitsemattoman peloissani, vaikka sotilaiden läsnäolo ei mukavalta, normaalilta tai turvalliselta tunnukaan. Varsinkaan näin massiivisten turvatoimien keskellä. Luulisi, että ei nimenomaan maksa vaivaa yrittää terrori-iskua kun vastassa on koko armeija panssarivaunuineen ja tarkka-ampujineen. Iskuthan tuntuvat tapahtuvan silloin kun niihin ei olla millään tavalla osattu valmistautua. Harvinaisen toivottavaa, että olisin oikeassa.

8 kommenttia:

  1. Sisareni asuu myös Brysselissä ja ihmetteli uutisointia vähän hänkin. Hänen perheensä lauantaipäivä oli kuulemma sujunut aika lailla tavalliseen tyyliin, pitkin ja poikin kaupunkia. Tuntui vähän hullulta kysellä täältä Khartumista Brysselin tilanteesta! Mutta niin se vain on, että meillä täällä on useimmiten hyvinkin rauhallista - ihmisten mielikuvat Sudanista vain usein antavat ymmärtää muuta.

    Minäkin mietin vähän onko osin kyse jonkinlaisesta mielikuvaharjoituksesta: kun ihmiset näkevät miten hyvin kaupungissa tarpeen tullen turvallisuus voidaan taataan, rauhoittuvat kaupunkilaiset elämään taas tavallista elämää? Vai oliko tällainen operaatio todellakin tarpeen? Oli miten oli, toivotaan, että tilanne siellä ja kaikkialla pian tasaantuisi ja kaikin puolin rauhoittuisi.

    VastaaPoista
  2. Mielikuvat on kyllä usein ihan muuta kuin todellinen asiaintila ja ihmeen paljon vaikuttaa uutisointi, varsinkin varmaan just Afrikan kohdalla. Kyllä mäkin olisin varmaan enemmän peloissani Brysselin tilanteesta, jos olisin seurannut sitä vain uutisista. Nyt kun on täällä paikan päällä ja kävelee tutuilla kaduilla ja puhuu täkäläisten ihmisten kanssa, niin ei sitä osaa missään ihan paniikissa olla. Jotenkin vain odottaa, että normaali päiväjärjestys palaisi. Nyt kuitenkin ilmoittivat korkeimman tason terroriuhkatilan jatkuvan vielä maanantaina ja koulutkin on kiinni. Jos on mielikuvaharjoituksesta osittain kyse, niin hyvin kyllä toimii, koska kyllä sitä sellaista just on käynyt mielessä, että ahaa tällainen sotaväki täällä ja tällaiset kalustot siis on olemassa täällä, että eipä ennen ole tullut mieleen.

    Ai sulla on perhettä täällä :) Bryssel on kyllä monelle tuttu jotain kautta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu, että nämä kehitysmaavuodet on tehneet musta entisestäkin skeptisemmän uutisia kohtaan, ainakin mitä tulee niihin mielikuviin. Myöskään esim ulkoministeriön matkustusopasteisiin ei osaa suhtautua samalla tapaa kun on asuu maassa minne ei välttämättä erityisesti suositella matkustamaan. Osaan siis vähän arvailla miltä tuntuu siellä teilläpäin keskellä terroriuhkaa. Elämä jatkuu ja rajoitteiden kanssa eletään niin hyvin kuin taidetaan.

      Tutusta paikasta on hyvinkin kyse. Asuin Brysselissä itsekin 2004-2006, mies sitäkin pitempään, ja sieltä yhdessä jatkettiin miehen kanssa maailmalle. Meillä on itse asiassa Anderlechtissa edelleen talokin, tosin siellä asuu muita juuri nyt. Paljonkin yhteyksiä siis Brysseliin! :)

      Poista
    2. Mulla on sama juttu noiden matkustustiedotteiden kanssa. Niiden perusteella riskit kuulostaa aina paljon pahemmilta kuin miltä paikan päällä vaikuttaa, vaikka toki ymmärrän että ulkoministeriöllä on velvoite riskeistä kertoa.

      Joo, tuttu paikka teille siis monin tavoin uutisten valokeilassa :)

      Poista
  3. Ootte kovasti mielessa, vaikka en kylla uskonut teidan olevan missaan kovassa vaarassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Nyt just ilmoittivat, että ensi maanantaihin asti jatkuu korkein terrorivalmius, mutta koulut ja metro kuitenkin aukeaa keskiviikkona..ookkei...

      Poista
  4. Minustakin tuntuu, että uutisista ja eri viestimistä saatu kuva kulloisestakin "vaaran vyöhykkeestä" tuntuu aina todellisuutta hurjemmalta. Parempi niin. Toivottavasti pysyykin niin. Ja silti vaikka itsekin on asunut jatkuvan terroriuhan alla niin silti esimerkiksi nyt huolehtii omien perheenjäsentensä puolesta siellä Brysselissä. Täällä meidän kadulla on ranskalainen koulu ja heti sen vieressä juutalainen koulu. Molempien koulujen turvatoimet ovat nousseet kohinalla viime viikolla, oma poikani käy reilun kilometrin päässä koulua, joka on juutalaisten omistama ja siellä ei ole mitään turvatoimia, välillä sitä miettii että mikä on se ideaalein ratkaisu.

    Mutta siis Brysseli on kovin mielessä, toivottavasti tilanne ratkeaa rauhallisesti ja pian.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tietty sitä huolehtii perheenjäsenistään - toivottavasti heilläkin kaikki ok. Meillä ainakin kaikki ihan kunnossa, vaikka uutisista voisi päätellä muuta. Oltiin ulkonakin ja lounaalla terassilla, mutta olihan se vähän outoa kun sotilaat käveli ohi aseidensa kanssa.

      Onpa erilaiset käytännöt kouluilla siellä. Varmaan tulee mietittyä mikä nyt sitten olisi paras ratkaisu. Pääasia tietty olisi, että kaikkialla meno rauhoittuisi.

      Poista