maanantai 6. maaliskuuta 2017

Ilmoja pidellyt

Sopeutumisesta Egyptiin oli ajatuksen tasolla aikomus kirjoittaa, kuten myös joskus aiemmin mainitsemastani monikulttuurisen lapsuuden workshopista. En ole unohtanut kumpaakaan, mutta viimeksi mainittua ei jostain syystä koskaan järjestettykään ja ensiksi mainittua en ole saanut aikaiseksi, koska en yhtäkkiä osaakaan enää blogata. Mutta ainahan voi yrittää puhua vaikkapa säästä.

Kevät on tullut Kairoon ja ilma on lämmennyt päiväsaikaan parinkymmenen asteen yläpuolelle ja niin lämpimäksi, ettei takkia enää tarvitse. Päällystakkikausi oli noin parin kuukauden mittainen. Lasten kevyttoppatakit on pakattu odottamaan huhtikuista visiittiä Suomeen ja yöllä lämmittäneet irtopatterit unohdettu käyttämättöminä lojumaan nurkkiin.

Road 9 - Maadi. Kuvan kuivapesula ei liity tapaukseen.
Oma Helsingin Iso-Roban Uffista viidellä eurolla löytämäni lähes täydellinen villakangastakkini suureksi harmikseni kutistui kuivapesulan käsittelyssä tyttären kokoluokkaan, niin etten tiedä mitä aion keksiä päällepantavaksi Helsingin pääsiäisilmoihin. Kuski kävi läksyttämässä pesulan tunarin ja joku oli vielä kannellut hänen pomolleen niin, että onneton oli kuulemma saanut potkut!

Muistin taas talven jälkeen täällä yhden lapsiystävällisen wellness-paikan ihastuttavan leikkipaikallisen puutarhan ja siellä käymisen myötä on kevätkausi virallisesti pyörähtänyt käyntiin. Lämpötila on nyt ihanteellinen, ei liian kylmä eikä liian kuuma. Viime maaliskuussa oli muistaakseni vielä vähän viileää, mutta huhtikuussa oli joitakin päiviä, jolloin oltiin jo yli kolmessakymmenessä lämpöasteessa. Onkohan se muuten yleismaailmallinen ilmiö, että ilman ollessa kylmä valitetaan kylmyydestä ja heti kun lämpenee, kylmyys unohdetaan alta aikayksikön ja aletaan valittaa kuumuudesta..? Hassuja hölmöläisiä me ihmiset ympäri maailman leveysasteiden.

Osana Family Wellness
Sekin tuli nähtyä miten paikalliset reagoivat sateeseen. Täällä ei sada juuri koskaan; koko aikana vain muutamana hassuna kertana on satanut muutaman minuutin kestoisen sadekuuron verran niin, ettei niitä oikein voi sateiksi edes kutsua. Jokin aika sitten satoi kuitenkin oikein kunnolla ja ihan melkeinpä kaatamalla arviolta noin vartin verran. Tämä tapahtui juuri kun olin hakenut tytön koulusta sellaisena päivänä kun kuski oli miehen käytettävissä.

Yleensä otan lasten kanssa kuskittomina päivinä taksin tai Uberin, mutta sateen sattuessa kaikki lakkaa täällä ilmeisesti toimimasta, eikä takseja näkynyt mailla halmeilla. Siinä sitten odotimme puun alla suojaa pitäen. Pari yksityisautoa pysähtyi kauhistuneina kohtalostamme ja tarjosivat jopa kyytiä, mutta joista suomalaisittain kursaillen kieltäydyin, että eipä tässä mitään, ollaan sitä juu ennenkin sadetta nähty. Kuski soitti kauhuissaan kysyen MITEN oikein olin selvinnyt sateella kotiin. (Odottamalla sen loppumista, koska ennen sitä mitään ei ollut tehtävissä.)

Orvokkeja myytävänä


Kivoja ruukkuja myytävänä
Katsotaan tuleeko tästä blogista enää yhtään mitään. Teki mieli jo sulkea koko blogi, mutta jääköön nyt, jos vaikka blogistinen henkiin herääminen tapahtuisi tässä kevään mukana. Joka tapauksessa oikein hyvää kevättä kaikille täällä uskollisesti yhä käyville!

17 kommenttia:

  1. Täällä vähän etelämmässä minä luen silmät suurina: päällystakki, wellness-paikka, puutarha jossa on leikkipaikka, sade, uber! Kaikki täällä vieraita juttuja! No, joskus täälläkin sentään sataa muttei kai koskaan tähän aikaan vuodesta. Touko-lokakuun paikkeilla satelee silloin tällöin ja joskus kovastikin, ja täälläkin sade on jotain käsittämätöntä joka hidastaa liikenteen lähes paikoilleen.

    Vaikka voisi kuvitella, että se sikäläinen todellisuus olisi täkäläistä selkeästi lähempänä niin aika erilaisissa olosuhteissa näemmä eletään. Hyvä muistutus taas siitä miten suuri ja moninainen onkaan Afrikka!

    Voi miten toivon, ettet sulkisi blogia. Jään toivomaan blogi-innostuksen taas heräävän kevään myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä mahdolliset sateet tulevat pitkälti kai tammi-helmikuussa jos tulevat. Viime vuodelta muistan yhden kerran tammi-helmikuussa ja nyt tänä vuonna tämän toisen kerran. Onko se sitten jotenkin niin extreme-sääilmiö täkäläisittäin että kaikki seisahtuu.

      Erilaiset varmaankin ovat olosuhteet siellä ja täällä. Kairo on oikeasti aika helppo ja kiva asuinpaikka, vaikka on täällä tietysti huonot puolensa (mm. ruuhkat, pitkät välimatkat, saasteet jne). Mutta löytyy toisaan palveluja ja kivoja paikkoja, kuten tuo viime keväänä auennut wellness-paikka. Olisi mielenkiintoista nähdä omin silmin minkälaista teillä siellä etelänaapurissa on!

      Kiitos Kata kun jaksat aina käydä täällä lukemassa ja kommentoimassa ja kannustamassa. Katsotaan josko tämä ruosteisuus tästä joskus hellittäisi..

      Poista
    2. Sade on ekstreemiä siinä suhteessa, ettei vedelle ole mitään rakennettua infrastruktuuria. Vesi ei mene mihinkään vaan jää lammikoiksi (toisinaan ihan valtaviksi) maanpinnalle. Rankkasateen jälkeen ne lammikot voivat olla maassa parikin päivää. Kaikki alikulkutunnelit täytyvät vedestä, autot ajavat vesilammikoissa, joissa vesiraja voi yltää oven kautta sisälle autoon. Autojen pyyhkijät eivät usein toimi ja renkaiden pinta on kulunutta, joten sateella on todella vaarallista ajaa. Maantieajossa nopeudet, ohitukset ja muut ovat muutenkin vaarallisia, mutta sateella se on jo itsemurhameininkiä (kokemusta on!).

      Asuntojen viemärien putkistot eivät ole yleensä kovin hyvässä kunnossa, joten joskus sateella ne asuntoihin tulvii (likaista viemäri-) vettä(kokemusta on!).

      Pikkusateet eivät tietenkään tuo kaaosta, mutta kunnon rankkasade oikeasti sekoittaa elämää. Varsinkin juuri liikenne takkuaa, takseissa maksetaan enemmän sade-lisää ym.

      Kiva kuulla, että ilmat ovat hyviä! Olen tulossa Egyptiin parin viikon päästä :)

      Aiemminkin täällä joskus kommentoinut.

      Poista
    3. Sadeajoista vielä, todellakin sateet tulevat Kairossa yleensä joulu-helmikuussa. Sademäärät ja -kerrat vaihtelevat kovasti Egyptissä. Aleksandriassa ja muualla Välimeren rannalla sataa useinkin, mutta esim. Siwassa sataa kerran vuosikymmenessä (tai vieläkin harvemmin). Siellä vanhat talot tehtiinkin hiekkamassasta, joten sateet kirjaimellisesti sulattavat taloja. Etelän sateista en niinkään tiedä.

      Poista
    4. Kuulostaa loogiselta mitä kerrot sateen vaikutuksesta liikenteeseen. Maantiellä on selvää että on entistäkin vaarallisempaa olla liikenteessä ja hyvin se varmaan täällä onneksi tiedostetaankin. Eikä tulisi mieleen lähteä kokeilemaan onneaan kun noin muutenkin tuntuu välillä vähän itsemurhameinigiltä highwayllä. Täällä Maadissa hiljaisilla kaduilla on onneksi yleensä ihan leppoisa liikenne. Kunpa oltaisiin ylipäätäänkin varovaisempia liikenteessä maantieajossakin.

      Taitavat sateet olla tosiaan niin harvinaisia täällä päin, että harva rakennus on suunniteltu sadetta silmälläpitäen.

      Hyvään aikaan olet tulossa Egyptiin, ihanteelliset ilmat tällä hetkellä :)

      Poista
  2. Hei, ei blogia tarvi sulkea vaikkei sinne kirjoitakaan, kun se inspiraatio voi tulla myohemmin joskus :) Nimimerkilla kokemusta on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiitos kokemusperäisestä huomiosta! :) Niin, kaipa se blogi täällä ihan odottelee tekijäänsä. Mistä lienee tulojaan sellainen "silppuriin heti vaan -fiilis" jos ei just nyt osaakaan blogata..

      Poista
  3. Heissan.
    Älä ihmeessä sulje blogiasi. Vaikka vain joskus kirjoittaisit, on se silti parempi kuin ei mitään.
    Elämäänne on ollut tosi kiva seurata.
    Kiitos siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, minusta on puolestani kiva kuulla että blogia on ollut kiva seurata. Ehkä se voisi jälkeen päin harmittaa jos sen sulkisi, vaikka ehkä sitten voisi aloittaa uuden puhtaalta pöydältä. No, jään tällä erää odottamaan henkiin heräämistä :)

      Poista
  4. Täällä suomalainen mummo, joka innokkaasti lukee blogimerkintöjäsi. Sinun arkesi ja siihen vielä egyptiläinen kulma, se kyllä kiinnostaa. Kaikkea hyvää, ja iskeköön kirjoittamisinto sinuun taas jonakin päivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivoista toivotuksista :) Kiva kuulla että jaksat siellä seurailla tätä egyptiläisen kulman arkeani, se täällä jatkuu keväisessä säässä.

      Poista
  5. Hei! Blogiasi on ollut mukava lukea ja kovasti kiinnostaa egyptiläinen meno länsimaalaisen silmin!
    Tuohon vesisaateeseen liittyen, muostan kun lomareissulla opas sanoi, että egyptiläiset jotenkin pelkää vettä tiellä. Kuulosti vaan omaan korvaan niin oudolta!
    Hyviä ilmoja sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla. Joo voi hyvin olla, että pelkäävät vettä tiellä - muistan kuulleeni vastaavaa. Sikäli erikoista koska se liikennekäyttäytyminen ei todellakaan mitään kovin turvallisuushakuista ole noin muutenkaan kuivallakaan maalla. Mutta ehkäpä joku itsesuojeluvaisto nostaa päätään sitten enemmän sateella, mikä taas voisi johtaa siihen että itse asiassa sateella liikenteessä oltaisiin varovaisempia ja olisi kaiken kaikkiaan turvallisempaa..? Oli miten oli, hyvin harvinaista se sade täällä on. Hyviä ilmoja sinnekin päin!

      Poista
  6. Olipa kiva löytää elonmerkki sieltä Kairosta!
    Ja kuten huomasit, sääkin kelpaa aiheeksi silloin kun muuta mullistavaa ei ole mielessä. Pitkän bloggaustauon myötä kynnys taitaa helposti nousta liian korkealle.
    Minäkin odottelen kuulumisianne. Vaikka sitten säästä.
    Kaikkea hyvää sinne, Sinulle ja perheellesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ihan totta että bloggaustauon aikana kynnys nousee tosi korkealle ja sitten ei meinaa saada oikein mitään aikaan. Säästä oli kyllä sopivan leppoisaa kirjoittaa - jospa sitä keksisi muita matalan kynnyksen aiheita. Kiitos kauniista toivotuksista ja sitä samaa sinne!

      Poista
  7. Hei! Kiva kuulla sinusta. Älä sulje blogia, mutta yritä myöskin olla ottamatta paineita julkaisutahdista. Itsellänikin välit venyvät välillä pitkiksi, vaikka haluaisin blogata, mutta kunnollista keskittymisaikaa ja inspiraatiota ei vain aina ole. Olen sitten koettanut muistuttaa itseäni, että blogin pitää olla ihan vapaaehtoista ja oma juttu. Monista asioista maailmassa voi ottaa vähän paineita, ja monet eivät ole omassa hallinnassa. Mutta blogi on, ja koetan aina muistuttaa itseäni siitä - nimenomaan siis niin päin, että on oma asiani, miten paljon siihen ehdin/jaksan kirjoittaa. Nyt esimerkiksi yksi meistä on ollut kipeänä, ja elämä on ajanut bloginpidon ohi muutaman viikon ajan. EI vain ole ollut nyt voimavaroja siihen. Onneksi en kuitenkaan saa siitä palkkaa eikä blogi ole pomo joka voisi vaatia, ettäö olet luvannut blogata kerran viikossa, nyt koneelle tai palkanmaksu loppuu!
    Minusta on todella kiva lukea kuulumisiasi, mutta laita niitä elonmerkkejä omassa tahdissasi ja sen mukaan, miltä tuntuu. Vaikket laittaisi pitkään aikaan mitään, ymmärrän kyllä. Minusta bloggaus ei saa tuntua velvollisuudelta tai suorittamiselta, olisi hyvä jos se tuottaisi iloa.
    Pitkä tauko tosiaan nostaa kynnystä, sen olen itsekin huomannut, mutta kyllä sitten taas pääsee käyntiin jos haluaa ja ellei, kuten itselläni on nyt viime akoina käynyt, elämä tule tielle. No, kohta sairasloma (ei minun) on ohi, ja päivisin on taas enemmän rauhallista aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asiaa puhut. Paineita ei pidä ottaa ja kunkin blogin kapteeni tekee miten parhaalta milloinkin tuntuu. Mua vähän harmittaa omat kynnysten nousemiset kun tulen sitten jotenkin niin yli-itsekriittiseksi ja se nyt varsinkin johtaa blokkiin. No, ehkä nämä menevät vaiheittain. Joskus on enemmän inspiraatiota ja joskus vähemmän. Blogin vuorovaikutuksellisuus on yksi tosi kiva puoli bloggaamisessa, kiitos siitä teille. Pikaista paranemista ja rauhallista aikaa teille!

      Poista